Jotain uutta, jotain lainattua, jotain vihreää

Allekirjoitin eilen elämäni toisen palkkatyösopimuksen. Ensimmäinen koski aikoinaan kesätyötä kotikaupungin hautausmaalla. Nyt tuleva työ on keräilyä jättimäisessä päivittäistavarakauppojen palveluvarastossa. Saan alkuun perehdytystä mm. keräilylaitteen - eräänlainen trukki - ajamisessa. Tästä tulee jännittävää! Jotenkin hauskalta tuntuu tieto, että yhdessä jättivaraston halleista sijaitsee banaanihauduttamo. Tiedän, missä banaanisi on kypsynyt! Käteltyäni rekrytoijaa vielä kerran kävelin pääkonttorilta parkkipaikalle sylissäni upouusi työasu: mustat työhousut, kirkkaan oranssi t-paita, sekä musta collegepaita ja huomiovärinen takki viileätiloissa kerättäviä keikkoja varten. Sain myös Jalaksen uusimmat kesäkengät. Malli on mukava ja käytännöllinen, teräskärki takaa varpaille riittävästi tilaa ahtaammassakin raossa.

Työsopimus on niin sanottu nollasopimus, 0 - 37,5 työtuntia viikossa. Olen siis tarvittaessa työhön kutsuttava, ja otan tarjotuista vuoroista haluamani. Käytännössä teen hoitovapaan aikana lauantaivuoroja. Kun opiskelupaikka heltiää ja lapset aloittavat päivähoidon, otan työvuoroja sen mukaan miten ne sopivat lukujärjestykseen. Tarjolla on työtä kolmessa vuorossa: aamu klo 6-14, päivä klo 9-17 tai ilta klo 14-22. Parasta järjestelyssä on se, että työ tulee vuoro kerrallaan valmiiksi, eikä mitään keskeneräistä seuraa mukana koulupöydän reunalle. Kunhan nyt ensin saan syyn istua koulupöydän ääreen!

Logopedian pääsykoe on kaksiosainen. Kirjallinen osa on kahteen teokseen perustuva monivalintakoe. Suulliseen vaiheeseen kutsutaan 35 kirjallisessa osuudessa parhaiten suoriutunutta. Aloituspaikkoja on 20. Ensin täytetään 12 valintakokeesta ja ylioppilaskokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella, loput kahdeksan paikkaa täytetään pelkän valintakokeen perusteella. Pääsykoekirjoina on useana vuonna ollut ihmisen fysiologia-anatomiateos (soveltuvin osin) ja artikkeleista koostuva alan yleisteos Puhuva ihminen. Ostin jälkimmäisen samoin tein, kun huomasin sen kuuluvan tutkintovaatimuksiin myös myöhemmässä vaiheessa. Fysiologia-anatomiakirjan sain lainaksi ystävältä. Näillä mennään kunnes varsinaiset ensi vuoden valintakoekirjat ovat selvillä.

Tultuani kotiin rekrytoijan pakeilta soitin kirjanpitäjälle ja kerroin tämänkertaisista käänteistä. Siinä puhuessani katse osui johonkin herttaiseen ja vihreään kotipihan nurmikolla. Kyykistyin ja katsoin tarkemmin. Poimin käteeni neliapilan.

Logopedia

"Logopedia tarkastelee laaja-alaisesti ihmisten välistä vuorovaikutusta ja viestintää sekä niiden häiriöitä. Koulutuksen aikana opiskelijat perehtyvät kielellisen ja ei-kielellisen viestinnän normaaliin kehitykseen, toimintaan ja häiriöihin sekä logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Ymmärtääkseen näitä logopedian opiskelijat perehtyvät ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen rakenteeseen, kehitykseen ja toimintaan sekä niiden häiriötiloihin. Helsingin yliopiston logopedian tutkimuksen painoalueet ovat vuorovaikutustutkimus, kuntoutustutkimus, puheen, kielen ja kommunikaation sekä niiden häiriöiden tutkimus. 

Logopedian koulutus sisältää logopedian pääaineopinnoissa perus-, aine- ja syventävät opinnot, sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Lisäksi pakollisina sivuaineopintoina logopedian opiskelijat suorittavat psykologian, lääketieteen ja kielitieteen opintoja. Logopedian koulutuksessa suoritetaan ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) ja sen jälkeen kaksivuotinen filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Koulutusohjelmasta valmistuvat maisterit voivat hankkia laillistetun puheterapeutin pätevyyden.

Logopedian koulutuksesta valmistuvien puheterapeuttien työllisyystilanne on valtakunnallisesti hyvä. Koulutus antaa pääaineopiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykenee valmistuttuaan toimimaan itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa puheen, kielen ja vuorovaikutuksen asiantuntijatehtävissä. Puheterapeutteja työskentelee muun muassa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa, kehitysvammahuollossa, tutkimuslaitoksissa, päiväkotien ja koulujen erityisryhmissä sekä muutamissa erityiskouluissa. Suuri joukko puheterapeutteja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina."

Onpa opinto-opas nykyään mielenkiintoista luettavaa! Verrattuna kääntämisen ja tulkkauksen tutkintoon logopedian opintoihin sisältyy pakollisena sivuaineena jopa joitakin samoja kielitieteen kursseja. Noin yleensä aikaraja suoritusten hyväksilukemiseen on kymmenen vuotta. Tein gradun ja valmistuin vuonna 2008, mutta muut opinnot olen suorittanut vuoteen 2004 mennessä. Ehkä tapaamme vielä, muoto-oppi...

Tallukat tien pintaan

Ajatus tuli todeksi yllättävän äkkiä. Ja muuttui toiminnaksi. Tähän mennessä tapahtunutta: olen keskeyttänyt yritystoiminnan, käynyt työhaastattelussa ja sopinut työsopimuksen allekirjoittamisesta ja perehdytysjakson aloittamisesta alalle, joka on minulle täysin vieras. Välialalle. Tarvitsen sellaisen, jotta saan irrotetuksi aikaa ja energiaa sille varsinaiselle uudelle alalle hakeutumiseen. Tähtäin on vuoden päässä.

Olen ollut päätoiminen kääntäjä, yksityinen ammatinharjoittaja, yhdeksän vuotta. Sitä ennen olin tehnyt muutamia toimeksiantoja jo opiskeluaikana, niin että aikajänne ensimmäisestä työtehtävästä toistaiseksi viimeiseen venyy kaksitoistavuotiseksi.

Olen tehnyt käännöstyötä päätoimisena ja osa-aikaisena, kirkasotsaisena ja puolikuntoisena. Kotoa käsin ja kodin ulkopuolisesta työhuoneesta. Ja muuttuvan tekniikan parissa: aloittaessani työvälineet olivat perinteisellä putkinäytöllä varustettu pöytäkone, matkatelevisio ja videonauhuri. Toimeksiannon vastaanottaminen merkitsi retkeä äänitysstudiolle ja repullista VHS-kasetteja ja paksua, printterin sylkemää käsikirjoitusnivaskaa. Tällä hetkellä, kun jätän sorvini, se käsittää kannettavan tietokoneen ja nettiyhteyden. Siitä huolimatta työn fyysinen puoli on säilynyt samana. Tietokoneeseen sidottuna ja yksinäisenä, vaikka sen kanssa karkaisi Espanjaan asti. Siellä palelin. Kivitalon varjoisalla puolella ollut työhuone ei paikallisen rakentamistavan ansiosta kuumentunut keskipäivän tunteinakaan. Sen sijaan minun oli tultava aurinkoon lämmittelemään kohmeiset sormet taas kirjoituskuntoon.

Olen seikkaillut lukemattomissa mielikuvitusmaailmoissa, ja rakastunut niistä jokaiseen. Olen tanssinut jäätiköllä, luotsannut satapäistä hirviöjoukkoa taisteluun, laulanut tulikärpästen kanssa ja kaivautunut kaninkoloihin. Olen saanut käyttää sanan sivellintä ja maalata suurin, värikkäin vedoin sadun maailmaa suomalaisen yleisön kuultavaksi. Puhumme suomea! Tykkäsitte tai ette. Minä tykkäsin. Tykkäsin niin kovasti, että haalin opiskeluaikana kaiken mahdollisen aiheesta ja aiheen vierestä paisuttaen silloisen 160 opintoviikon maisteritutkinnon pitkälle yli kahdensadan. Tykkäsin kai opiskelustakin.

Nyt edessä on uusi haaste. Pääsykoe, ja kun yliopisto avaa jälleen ovensa, alkaa 300 opintopisteen kerääminen. Puhetta ja kommunikaatiota, oppimisen iloa ja esteiden raivausta. Lapsia ja aikuisia. Kasvotusten. Ihmisten kesken.

Minä haluan puheterapeutiksi!